Edellisessä blogissa kerroin ns. ’laajasta kylvöstä’ jota teimme kolmessa eri kaupunginosassa Turussa. Jumalan Sanan kylväminen kasvattaa meitä kohti täysi-ikäisyyttä Kristuksessa. Mitä ihminen, joka kasvaa kypsyyteen, kertoo kun häneltä kysytään hänen tekemisistään ja toiminnastaan? Sanoisin, että hän vastaisi kuta kuinkin näin: ”En voi tehdä mitään omin neuvoin, teen vain sitä mitä näen Isän tekevän. Mitä Isä tekee, sitä tekee myös Hänen lapsensa”. (Joh. 5:19)

Joku saattaa sanoa, että emmehän me voi ’kopioida’ Jeesuksen sanoja ja tehdä itseämme Hänen kaltaisekseen (Joh. 5:18), sehän lähentelee Jumalan pilkkaa…? Olemmeko unohtaneet täysin meidän päämäärämme? Kristuksen muoto (Gal. 4:19), Kristuksen kaltaisuus (Kol. 3:10), Täysi-ikäisyys Kristuksen tuntemisessa (Kol. 1:28), aikuisuus – Kristuksen täyteyttä vastaava kypsyys (Ef. 4:13).

Jokainen joka on Jeesuksessa Kristuksessa on uusi luomus! Eikö Isä rakasta lapsiaan ja näytä meille kaikkea mitä Hän tekee (Joh. 5:20)? Tämä kaikki on ennen kaikkea yhteinen kutsumus – yksikään ihminen ei kasva yksikseen kypsyyteen – vain yhdessä kasvamme ja olemme kypsiä Kristuksessa.

Mitä Isä sitten teki? Mitä Hän näytti pojalleen? Tasan tarkkaan sen, mitä poika teki. Ainakin jos Jeesusta on uskominen. Loogista! Poika oli kuuliainen Isälle täyttäen Hänen tahtonsa ja saattaen Hänen työnsä päätökseen (Joh. 4:34).

Yksinkertainen johtopäätös on se, että meidän tulee ”kopioida” Jeesusta kaikessa mitä teemme. Ennen kaikkea esittäen kysymystä: ”Isä, missä sinä teet työtä johon kutsut minua liittymään”. Jeesus julisti ja edisti Jumalan valtakuntaa – ensisijassa tehden opetuslapsia, eikö meidänkin tulisi toimia samoin? Vai onko Isä kenties muuttunut tai muuttanut toimintatapansa?

Hän on edelleen sama Jumala joka antoi poikansa, jotta jokaisella joka uskoo Jeesukseen olisi iankaikkinen elämä. Jeesuksessa, Hänen veressään, meillä on edelleen pelastus ja syntien anteeksianto. Jeesus Kristus on synneistä puhdistava lähde. Yhtä paljon Hänen elämänsä on meille malli, jota ’matkia’.

Mitä Jeesus sitten näki? Joh. 4 Jeesus painotti yhtä asiaa opetuslapsilleen kolminkertaisesti: Katso (1), minä sanon teille: nostakaa silmänne (2) ja katselkaa (3) vainioita, kuinka ne ovat valjenneet leikattaviksi (Joh. 4:35).

Voiko enää painokkaammin sanoa, herättää uskoa opetuslapsissa, että sato on kypsää ja että sitä on paljon? Kenties tämä Jeesuksen lähestymistapa kertoo enemmän meistä kuin Jeesuksesta. Olemme hitaita uskomaan ja hitaita näkemään. Vähäisellä uskolla, vastoin kaikkia sisäisiä tuntemuksia ja ensimmäisiä kertoja suorastaan pahoinvoivina jännityksestä ja vaikeuksien kautta, lähdimme liikkeelle, kuten aiemmin kerroin.

Kohtasimme siis kevään aikana 678 ihmistä. Moni meistä oli ensimmäistä kertaa tällä tavoin liikkeellä, tämä oli siis täysipainotteista harjoittelua. Puolen 338/678 kanssa kävimme hengellisen keskustelun (dialogi). Näistä 338 kerroimme 96 evankeliumin + kutsun kääntyä Jeesuksen puoleen. Tähän kutsuun 51% vastasivat ehkä tai kyllä! Yli puolet siis! Sato on kypsää! Uskon myös, että mikäli hengellisiä keskusteluja kävisi joku tuttu henkilö, tällöin avoimuus olisi huomattavasti korkeampi. Ts. tapa, paikka, ajankohta ja tuntematon henkilö heikentävät mahdollisuuksia hengelliseen keskusteluun ja Jeesukseen tutustumisen.

Koska kuitenkin prosentti on näinkin korkea kertoo se vain yksinkertaisesti siitä että Jeesus ei puhunut palturia kun sanoi, että sato on kypsää, mutta sadonkorjaajia vähän (Luuk. 10:2).

Evankeliumi leviää ensisijaisesti aina ihmissuhdeverkostoissa, siksi tämä onkin ensisijainen lähetyskenttämme joka herättää kysymyksen: miten Jeesuksen seuraaja voi elää lähetettynä omassa ihmissuhdeverkostossa tehden opetuslapsia, jotka taas toimivat valtakunnan lähetteinä omissa verkostoissaan. Tähän kysymykseen vastaa on mm. MyFriends elämäntapa ja sen harjoittelu.

Pyry Winter

Voit lukea kaksi edeltävää blogia täältä ja täältä.