Täältä Osa 1 jossa ulospäin virtaavasta elämän vedestä tausta-ajatusta Jeesuksen sanoista.
Nyt hyppäämme Apt., voit ottaa Raamatun vierelle. On hyvä muistaa, että Apt. on kronologisessa järjestyksessä.
Apostolien tekoja tutkimalla näen Jumalan arkkitehtuurin kuin myös, ainakin jossain määrin, vastustelevan ihmisen.
1:8 Jeesus sanoo, että he saavat voiman ja ovat todistajia aina maan ääriin saakka.
Mut mitä tapahtuukaan Voiman (Apt.2) saatua?
5:15 kerrotaan kuinka Jerusalemin ympärillä (Juudeasta) olevista kaupungeista tuli ihmisiä suurin joukoin. Virta olikin keskuspaikkaan kun sen piti olla maan ääriin!
Olisivatko edes todistajina Samariassa kun saavat voiman? Toiveajattelua. Juudeaan asti tämä Jerusalemin keskustoimiston vetovoima sentään riitti. Tämä on ihmisen luonnollinen sisäänpäinkääntynyt luonne ja tapa toimia. Siellä Jerusalemissa oltiin. Ja tiukasti oltiinkin. Jerusalemista oli vahvasti tulossa keskuspaikka. Tulkaa tänne!
8:1 Stefanoksen rohkean toiminnan ja marttyyrikuoleman myötä puhkeaa ankara vaino Jerusalemin seurakuntaa vastaan. Kaikki muut lähtevät paitsi lähetetyt eli apostolit.
Kyllä, uskon, että tämä oli Herran tapa laittaa keskuspaikkaisuus-ajatus säpäleiksi. Hänelle on annettu valta taivaissa ja maan päällä. Hän käyttää valtaansa kuuliaisten opetuslasten myötä. Hän puhuu ihmisten sydämille. Ei niinkään, että kehitämme keskusjärjestön joka päättää ja viestittää mitä Herra puhuu esim. 300km päähän sivukonttoriin. Tällainen rakenne-ajatus on pystyynkuollut liikehdinnän kannalta. Jos siis haluamme että ihmiset paikallisesti omistavat työn täytyy meidän sytyttää näyllä, luoda mentori-tyyppinen suhde, varustaa työnäkyä eteenpäin vievillä työkaluilla ja vapauttaa tekemään! Ennen kaikkea luoda elämäntapa jossa kuunnellaan Jeesusta ja tehdään sen mukaan mitä Hän sanoo.
10. luvussa Pietari on ns. tuolissa istuja. Pietari ei ole aloitteellinnen vaan Herra puhuu hänelle näyn kautta joka saa hänet liikkeelle. Hänet melkeinpä pakotetaan tilanteeseen jossa hän ei voi muuta kuin julistaa evankeliumia pakanoille. Laittaa toteen se näky jonka oli pari päivää aiemmin nähnyt. Porukka tulee uskoon, täyttyy Pyhällä Hengellä ja kastetaan.
11. Luvun alku on mielestäni hulvaton. Pietari tulee onnistuneelta, Pyhän Hengen ohjaamalta, lähetysmatkalta Jerusalemiin jossa veljet ottaa hänet iloiten vastaan… Ei aivan. Veljet syyttelivät häntä. Pietari ei ollut toiminut kuten he olivat odottaneet ja tämä sai heidät kiihkon valtaan. Pietari rauhoittelee veljiä mm. seuraavanlaisesti: “…jouduin hurmoksiin ja näin näyn.” Voitteko kuvitella tilanteen. Voisiko tällaisella avauksella rauhoitella syytteleviä veljiä tänä päivänä? Nämä veljet kuitenkin rauhottuivat!
Tästä pääsemmekin mielenkiintoiseen tilanteeseen, sillä Luukas (Apt. kirjoittaja) vie meidät takaisin 8:1 aikaan kertoen kuinka vainojen alettua porukka lähtee liikkeelle ja kulkee aina (Syyrian) Antiokiaan saakka MUTTA eivät julista evankeliumia muille kuin juutalaisille. Joukoussa kuitenkin on muutamia “villejä” jotka “lipsauttavat” hyvän sanoman Herrasta myös kreikkalaisille ja nämä tulevat uskoon. Ehkä he olivat ymmärtäneet jotain Jeesuksen kaikki kansat -puheesta? He eivät istuskelleet odottelemassa vaan toimivat näyn ja toimeksiannon mukaisesti.
11:22 kertoo että tästä tapahtumasta kantautui tieto Jerusalemiin. Näyttäisi siltä, että Pietarin selonteko 11. luvun alussa tuli kreivin aikaan ja näin ‘komissaari’ Barnabas lähetetään valvomaan tilannetta. Hän havaitsee tilanteen hyväksi ja Pietarin esimerkin rohkaisemana “kehotti kaikkia järkkymättä pysymään uskossa Herraan”.
Mielestäni tämä on hieno esitelmä siitä miten Pyhä Henki orkestroi asioita. Entä jos Pietarilla ei olisi tätä kokemusta pakanoiden kääntymisestä? Mitä jos tieto Antiokian pakanauskovista olisi saavuttanut Jerusalemin ‘syyttelevät veljet’ ennen Pietarin saapumista kokemuksensa kanssa? Ehkäpä joku kiivashenkinen veli olisi lähetetty sammuttamaan herätystä, koska “se ei sovi meidän tapaamme tehdä asioita”? Herralle kiitos, näin ei käynyt vaan Antiokian seurakunta sai syntyä. Tuo samainen srk joka myöhemmin lähetti Paavalin (ja monia muita) lähetysmatkoille pakanamaailmaan.
Kun tätä pohdiskelen niin kyselen: olemmeko me (minä) ollut sammuttamassa Hengen sytyttämiä tulia koska se ei ole mahtunut minun maailmaani? Olenko minä enemmän sammuttelija kuin tulen levittäjä? Tai ohjaammeko me elävän veden virrat takaisin sisällemme sen sijaan, että saisivat kummuta meistä ympäristöömme? Ohjatkoon Herra sydämemme levittämään Herran tuntemista nyt ja tulevaisuudessa!
Nyt on aika lähteä liikkeelle, nyt on aika liittyä uutta luovan Jumalan missioon!
Kirjoittanut Pyry Winter
Pyryn sydämellä on nähdä Kristuksen ruumiin aktivoituminen Suomessa niin, että sen liike yltää maan ääriin saakka lähetyskäsky maalinaan. Pyry toimii hengellisessä työssä Varsinais-Suomen Kansanlähetyksessä.
Viimeisimmät kommentit