Olin pari vuotta sitten Puolassa opetuslapseus- ja seurakunnanistutuskonferenssissa. Ensimmäisen konferenssipäivän päätteeksi menimme hotellin aulabaariin iltapalalle ystävän kanssa. Meitä palveli mukava mutta kiireisen oloinen nuori nainen. Huomasin hänen nimekseen: Filomena. Kysyin häneltä sen alkuperää, jolloin hän kertoi sen olevan kreikkalaista alkuperää. Aivan. Aavistelimme siinä hetken mitä se tarkoittaa kunnes google kertoi tarkan merkityksen: Rakastettu, loved one. Kysyin sitten Filomenalta että tiesikö hän nimensä tarkoituksen? Ja oliko vanhemmilla ollut jokin erityinen ajatus kun olivat antaneet tämän nimen hänelle. Hän kertoi kiireessä, että nimi oli tullut hänen isoäidiltään eikä sen enempää sitä avannut.

Kun hän toi iltapalaa pöytään niin kysyin häneltä: tiedätkö, että olet Jumalan rakastama. Tähän hän vastasi hyvin spontaanisti: “en tunne sitä”! Ei tullut järjellä selitettyjä vastauksia tai tieteellistä halua oppia tuntemaan Jumala. Hän vain, ikään kuin sekunnin sadasosan verran, avasi hiukan ovea elämäänsä kertomalla ettei tunne Jumalan rakkautta. Jäimme ystäväni kanssa miettimään; niin, näin saattaa olla useamman eurooppalaisen nuoren kohdalla. He kaipaavat, haluavat tuntea Jumalan rakkauden, postmoderni sukupolvi. Mikä voisi olla kanava tälle? Varmaankin se, että me, Jeesuksen opetuslapset, toimisimme Jumalan rakkauden välikappaleina pitäen huolta, rakastaen ja rukoillen näiden puolesta jotka kertovat jollain tasolla pettymyksensä tai kaipuunsa Jumalan rakkauden puoleen. Korona-aikana mahdollisuus tähän on moninkertaistunut!

Olen yhä vakuuttuneempi, että jotain olemme missanneet kun 90% kulkee vailla Jumalan rakkautta ja sen tuomaa kokemusta ja me koitamme tiedollisella tasolla vakuuttaa, että Jumala kyllä rakastaa heitä. Nämä eivät ole toisiaan poissulkevia asioita, mutta ehkäpä meidän tulee harjoitella tällaista elämäntapaa jossa todella elämme Jeesuksen mallintamaa elämäntapaa sen sijaan, että koitamme saada heitä kuulemaan jonkin saarnan/tulemaan jumalanpalvelukseen tai että me “koulutamme” heidät Jumalan tuntemiseen? Kun he kokemuksellisella tasolla tuntevat Jumalan rakkauden tulee kaikki muukin avautumaan.

Kun Filomena oli kertonut ettei tunne Jumalan rakkautta, niin kerroin että voimme rukoilla hänen puolestaan. Hän kun kertoi tämän kaipuun olevan. Hän kiitti kohteliaasti ja kertoi itse rukoilevansa usein. Puola on hyvin katolinen maa, mutta minulle ei selvinnyt onko hän kristitty. 

Seuraavana päivänä tilasimme Uber -kyydin. Meitä tuli kyyditsemään 24 vuotias nuori mies nimeltä Karol hienolla autollaan josta hän oli kovin ylpeä; olimme näet tilanneet euron extra hintaan Uber exclusive kyydin. Lyhyen ja edullisen matkan ajan keskustelin Karolin kanssa. Hän kertoi olevansa kristitty. Kysyin millä tavalla tämä ilmenee hänen elämässään johon hän vastasi, että käy sunnuntaisin kirkossa. Kysyin käykö hänen ystävätkin johon hän vastasi, että suurin osa käy. Kuitenkin osa ei käy, mutta sanoi uskovansa Jumalaan. Hän ei ymmärtänyt miksi eivät käy kirkossa vaikka uskovat Jumalaan. Kysyin mitä usko hänelle merkitsee. Hän tuli kovin mietteliääksi eikä osannut vastata kysymykseen. Päästyämme perille tarjosin hänellekin rukousta. Tästä tarjouksesta hän oli hyvin otettu, mutta kiitti kuitenkin kieltävästi. 

Tämä taas sai minut kovin mietteliääksi. Olen lähiaikoin tarjonnut rukousta muslimeille, ei-kirkossakäyville ja kristityille. Suurin osa, eli lähes kaikki ovat vastanneet myöntävästi tarjoukseen. Mutta nyt Puolassa kaksi tarjouksesta kieltäytymistä putkeen. Mietin voiko tämä olla jonkinlainen uskonnollisuuden lopputulos? Siis sellaisen ulkokultaisen uskonnollisuuden joka verhon lailla peittää Jeesuksen todellisen tuntemisen? Onko Filomenalla ja Karolilla elävä suhden Jumalaan Jeesuksessa Kristuksessa, jolloin pääsääntöisesti iloitaan rukouksen mahdollisuudesta, vai ovatko he oppineet jonkinlaisen jumalisuuden ulkokuoren vailla elämää? Tällaista tilaa Kalevi Lehtinen kuvasi aikoinaan rokotukseksi. Annetaan pieni määrä jotta tullaan immuuneiksi todelliselle “viirukselle”. 

Kaksi asiaa nousee mieleen miten meidän kansa ja osittain ‘uskovat’ on rokotettu: 

1) Olemme hyvin tietopohjaisia mitä tulee Jeesuksen seuraamiseen. Tieto ei kuitenkaan ole kaiken päämäärä vaan väline. Jeesus sanoo, että te tulette tuntemaan totuuden. Ei niinkään tietämään. Tässä on vissi ero. Kyse on ylösnousseen Jeesuksen Kristuksen kohtaamisesta, joka muuttaa elämän. Emme voi myöskään olla todistajia jos emme ole kohdanneet häntä, oppineet tuntemaan Häntä, joka on totuus. 

2) Pahimmassa tapauksessa osa meistä nk. herätyskristityistä on uskonnollisuuden menoin rokotettu Jeesuksen todellista tuntemista vastaan. Vaikuttaisi olevan niin, että yksi syy miksi Jumala ei saa rakastaa kauttamme ihmisiä itselleen on se, että me kristityt emme ole kokeneet/vastaanottaneet Jumalan rakkautta TAI kristityiksi identifioituvat ihmiset ovat vain oppineet jumalisuuden ulkomuodon. Tätä on vaikea avata näin kirjallisessa muodossa, mutta yritetään parilla lauseella: Ainoa oikea motiivimme olla todistajia ja opetuslasten tekijöitä on rakkaus. Kuitenkin hyvin harva kristitty elää todistajan tehtäväänsä todeksi. Voisiko se johtua edellä mainitusta seikasta eli rakkauden puutteesta?

Maamme kaipaa muutosta. Maanosamme kaipaa muutosta. Me kristityt kaipaamme muutosta. Kaipaamme ylösnousseen Jeesuksen sytyttämiä sydämiä! Kuinka usein sinä olet pyytänyt Isältä: “Isä, sinä tunnet ystäväni läpikotaisin, kertoisitko minulle miten voisin demonstroida Sinun rakkautta hänelle, mitä konkreettista voisin tehdä?” Uskon, että tässä on yksi avain. Meidän sydämemme kääntyy Isän puoleen ja avartuu heidän puoleen jotka ovat vailla iankaikkista elämää. Lisää avaimia tarvitaan. Tähän ongelmaan haluan omalta osaltani olla hakemassa ratkaisua. Etsitään sitä yhdessä rukoillen, että Jumalan tuli sytyttäisi kylmät sydämemme ja meidän kauttamme kansamme josta lähtee lähetystyöntekijöitä aina maan ääriin saakka! Jeesuksen tunteminen ja sen leviäminen on luonnostaan viruksen kaltaista – poistetaan esteet sydämistämme ja mielistämme.

Kirjoittanut Pyry Winter

Pyryn sydämellä on nähdä Kristuksen ruumiin aktivoituminen Suomessa niin, että sen liike yltää maan ääriin saakka lähetyskäsky maalinaan. Pyry toimii hengellisessä työssä Varsinais-Suomen Kansanlähetyksessä.